Kehruuvouhotusta

Olen löytänyt uuden rakkauden. Kehrääminen! Kaikki alkoi vuosi sitten kesällä, kun ostin värttinän... And the rest is history.

Ostamani seitsemän euron värttinä lojui käyttämättömänä hyllyssä yli puoli vuotta, hankkimieni merinovillan ja parin muun kuitupussin seurana. Kunnes sain pienen käyttöopastuksen, ja uskalsin alkaa kokeilemaan. Kuidun työstäminen on koukuttavaa, terapeuttista, rauhoittavaa, uudenlaista. Mutta värttinällä kehrätessä tulee hartiat kipeäksi. Homma unohtui parin kokeilun jälkeen pitkäksi aikaa. Värttinällä kehrääminen on myös hirvittävän hidasta.

Kunnes... Minä kävin neuleretriitissä, ja se - kaikesta näkemästäni päätellen - on tapahtuma, jossa leviää melkoisella vauhdilla virus joka saa kantajansa pakonomaisesti hankkimaan rukin ja haalimaan itselleen erilaisia kuituja kehräämistä varten. Tämä oli neljäs neuleretriitti, ja rukkeja oli paikan päällä 27! Pääsin siis kokeilemaan kehräämistä useammalla erilaisella rukilla, ja paluuta ei ollut.

Seuraavalla viikolla hankin itselleni oman rukin, ja siitä lähtien olen ollut täysin addiktoitunut kuidun venyttämiseen ja rukin polkemiseen. Ei sitä voi tajuta ennen kuin pääsee kokeilemaan. Minä vertaisin sitä kokemuksena meditointiin, polkemisessa on tietty tasainen rytmi, kuitua venytetään ja sen annetaan liukua sormien välistä tietyllä tavalla, välillä pidetään kiinni, välillä päästetään kelautumaan rullalle. Rukilla kehräämisessä on värttinään nähden se ero, että juuri sitä ihanaa, terapeuttista ja koukuttavaa kuidun venyttämistä saa tehdä keskeytyksettä koko ajan. Värttinällä joutuu aina keskeyttämään homman kun on saanut vajaan metrin verran lankaa aikaiseksi - kelatakseen sen värttinän varren ympärille. Ja tietysti rukilla kehrääminen on huisin paljon nopeampaa. Eikä siinä jännity hartiat - minä ainakin kehräilen sohvalla istuen hyvin rentoutuneessa asennossa. Se on todella ZEN.

Laitan kuvia rukista, kehräämästäni langasta, ja jatkossa varmastikin myös värjäämistäni kuiduista - tuli tilattua Englannista jokunen topsi kaikenlaisia kuituja ihan värjäystä varten. Tällä kertaa aion valloittaa uuden tekniikan, proteiinikuitujen happovärjäyksen. Mutta siitä lisää joku toinen kerta.

Käsinkehrätty ja huiviksi
neulottu lanka!

Kehrättyä maitokuitua rukin
rullalla.

Maitokuitu kerrattuna
villasäikeen kanssa langaksi